Lakeaharju - paras näkymä kraatterijärvelle
Lakeaharjun kuntoportaat Vimpelissä tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kuntoiluun ja maisemat todellakin palkitsevat kipuajan: Lakeaharjulta avautuu yksi alueen parhaista näkymistä kraatterijärvelle. Pienen ihailutauon jälkeen voi matkaa jatkaa vieläkin ylemmäs näkötornin huipulle, joka sijaitsee aivan kuntoportaiden vieressä.
Maisemat ovat siis paitsi kauniit, myös erittäin poikkeukselliset. Lakeaharju ei nimestään huolimatta ole harju, jollaiseen voi tutustua vaikkapa Hietakankaalla. Sen sijaan koko Lakeaharjun pohjoispuolelta Pyhävuoren lounaispuolelle ulottuva kalliojakso, josta suuri osa on arvioitu valtakunnallisesti hyvin arvokkaaksi tai arvokkaaksi, on jäänne Lappajärven törmäyskraatterin kohonneesta reunasta. Heti syntynsä jälkeen reuna nousi n. 500–750 m kraatterin pohjan yläpuolelle. Yhä edelleen reuna kohoaa n. 100 m Lappajärven pinnasta. Suomessa ja koko maailmassa törmäyskraatterit, joiden kohonnut reuna on säilynyt kulutukselta ja on näin helposti nähtävissä ja koettavissa, ovat erittäin harvinaisia.
Lakeaharjun kallioperästä ei kuitenkaan tunneta suoranaisia todisteita törmäyksestä, vaan se kertoo paljon varhaisemmista vaiheista alueen geologisessa historiassa.
Kraatterijärven alueen pääkivilajeina ovat kiillegneissit ja kiilleliuskeet, jotka hallitsevat Lakeaharjun aluetta, sekä graniittiset syväkivet. Niitä näkee etenkin Lappajärven itä- ja pohjoispuolella, jossa on laajoja graniitti- ja etenkin pegmatiittialueita, esimerkiksi Lappajärven Vanhavuori tai valtakunnallisesti arvokas Vuorenkuru. Asteroidin törmäyksessä syntyneet kivilajit, kärnäiitti, sueviitti ja törmäysbreksia, puolestaan esiintyvät suurimmaksi osaksi järven ja maapeitteiden alla.
Kurkistus alueen kivilajien syntyyn
Maapallon kivikehän laatat ovat liikkuneet jo ainakin 3500 miljoonan vuoden ajan. Noin 1900–1885 miljoonaa vuotta sitten merenpohjan laatat tuliperäisine saariketjuineen törmäsivät Maan sisäisten virtausten ajamina toisiinsa ja edelleen koillisessa olleeseen laajaan vanhempaan manneralueeseen. Muinaisen valtameren pohjalle kerrostuneet savi- ja hiekkakerrokset kiteytyivät tässä vuorijonopoimutuksessa liuskeiksi ja gneisseiksi. Kalkkiliejut puolestaan muuttuivat karbonaattikiviksi, joita nykyisin louhitaan mm. Vesterbackan louhoksella Vimpelin itäpuolella.
Merenpohjan repeämiin purkautuneet rauta- ja magnesiumrikkaat eli basalttiset laavat ja tulivuoriketjujen syöksemät tuhkat muuttuivat vihreänharmaiksi metavulkaniiteiksi, joita esiintyy erityisesti Evijärven seudulla. Osa kerrostumista suli kokonaan ja kiteytyi uudelleen karkearakeisiksi syväkiviksi ja juonikiviksi. Tässä samassa rytäkässä syntyivät myös etenkin kiilleliuskeissa näkyvät kauniit poimurakenteet, joissa korkean lämpötilan ja paineen alainen kivi vääntyili mutkille. Vuorijonon kohoamista seurasi tälläkin hetkellä jatkuva kulutuskausi. Etelä-Pohjanmaan nykyinen kallioperä edustaakin muinaisen vuorijonon noin 10–15 kilometriä syvää leikkausta.
Svekofennisen vuorijonopoimutuksen jäljet ovat yhä selvästi näkyvissä. Lakeaharjun kallioperä koostuu voimakkaasti poimuttuneesta kiilleliuskeesta, jossa poimurakenteet on helposti havaittavissa. Lappajärveä nuorempien kraatterien reunoilla esiintyy kuitenkin myös asteroiditörmäyksessä syntyneitä poimuja ja muita rakenteita. Koska kukaan ei ole asiaa tutkinut, ei täyttä varmuutta ole siitä, voisiko osa Kraatterijärven reunan kivilajeissa nähtävistä rakenteista kenties olla peräisin törmäyksestä. Tämä ei ole laisinkaan mahdotonta, sillä suurrakenteet, eli kraatterin kohonnut reuna ja sitä paikoin säteittäisesti halkovat suuret siirrokset, ovat törmäyksen aikaansaamia.
Lakeaharju tarjoaa virkistystä ja palveluita
Kiehtovien kallioiden ja kauniiden kraatterimaisemien lisäksi Lakeaharjun alueella on runsaasti erilaisia ulkoilu- ja virkistymahdollisuuksia. Pyhävuorelle johtava ja ainutlaatuisesti kraatterin reunaa seuraileva patikkareitti taukopaikkoineen tarjoaa hyvän läpileikkauksen alueen kallioperästä.
Lakeaharjulla sijaitsee myös rinneravintola, laskettelukeskus, frisbeegolfrata, hiihto- ja retkeilyreittejä, laavuja, ampumahiihtorata sekä caravanalue.
Lähde: Kraatterijärven Georeitti, kohde 15
Osoite: Lakeaharjuntie 98, Vimpeli
