Hietakankaan harju Alajärvellä
Alueeltamme löytyy mielenkiintoinen harjujakso: Lappajärven kaakkois- ja eteläpuolella koillisesta etelään kulkeva Hietakankaan harjujakso on useita kilometrejä pitkä ja sen harjuista on otettu runsaasti soraa ja hiekkaa. Hietakankaan harju syntyi jäätikköjoen kerrostamasta aineksesta noin 10.500 vuotta sitten. Etelä-Pohjanmaalla harjut ovat useimmiten varsin matalia, mikä johtuu niitä tasoittaneesta ja pitkään alueella lainehtineesta merestä, sekä savi- ja silttikerrostumista, jotka monin paikoin peittävät harjuja.
Törmäyskiviä hiekkakuopilla
Hietakankaalta voi löytää törmäykseen eri tavoin liittyviä kiviä, kuten kärnäiittiä, sueviittia ja törmäysbreksiaa, sekä kraatterintäytteeksi vajonnutta vanhempaa hiekkakiveä. Lisäksi Hietakankaalta saattaa löytää törmäystä seuranneen ns. hydrotemisen vaiheen aikana kivissä kierrelleiden kuumien liuosten vaikutuksesta muuttuneita kiviä. Niissä voi olla harvinaisia mineraaleja, kuten kalsedonia, stilbiittiä ja chabasiittiä. Tutkimusten mukaan kraatterin kallioperä pysyi kuumana jopa noin miljoona vuotta törmäyksen jälkeen, mahdollistaen tällaisen monipuolisen mineraaliseurueen syntymisen hiljalleen jäähtyneisiin törmäyskiviin.
Törmäystimantteja sueviitissa
Hietakankaalla ja muualla kraatterin kaakkoispuolella tavallisista sueviittilohkareista on myös löydetty 1990-luvun lopulla GTK:n tutkija Marjatta Koiviston aloittamissa tutkimuksissa Pohjoismaiden ensimmäiset törmäystyypin timantit. Nämä läpimitaltaan vain noin 0,2 mm olevat timantit syntyivät kiilleliuskeiden ja -gneissien grafiittisuomujen puristuessa timantiksi törmäyksen synnyttämässä korkeassa paineessa. Taannoin Kivitipussa järjestetyllä timantinetsintäkurssilla löytyi tähän mennessä Suomen suurin törmäystyypin timantti, halkaisijaltaan 0,4 mm. Törmäystimanteilla ei ole taloudellista arvoa tai teollista käyttöä, mutta tieteellisesti ne ovat merkittävä lisä Lappajärven monipuoliseen tarinaan.
Kivet kiehtovat monia ja monet harrastavat kivien keräilyä. Olethan tietoinen jokamiehenoikeuksista kivien suhteen? Siitä sanotaan näin: "Maa-aineksia kuten kiveä ei saa ottaa toisen maalta ja vedestä. Vähäisessä määrin voi ottaa kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Toisen maata ei saa kaivaa. Geologista tutkimusta varten saa ottaa näytteitä."
Lähde: Kraatterijärven Georeitti, kohde 9
Sijainti: Google Maps -linkki