KIVETKIN KIINNOSTAA!

KRAATTERIJÄRVI GEOPARKIN KUNTAKIVI-ÄÄNESTYS 2026

Osallistu kuntakiviäänestykseen nettisivullamme 23.5.-21.6. välisenä aikana! Lisäksi ääniä kerätään Geopark-viikkojen aikana paperilomakkeilla eri tapahtumissa, joissa Geoparkin organisaatio on mukana. Äänestyksessä on mukana Kraatterijärvi Geoparkin kunnista Alajärven kaupunki, Evijärvi ja Vimpeli. Lappajärvellä on jo oma virallinen kuntakivi, kärnäiitti.

Voittajakivet julkistetaan kesän paikallisissa suurtapahtumissa: Alajärven Rokulipäivillä, Evijärven markkinoilla sekä Vimpelin Pesisfestareilla. Tämän jälkeen kunnat voivat viedä valintaa eteenpäin omiin toimielimiinsä ja vahvistaa Kuntakiven virallisesti osana omaa päätöksentekoprosessiaan.

Kuntakivi-hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen identiteettiä ja lisätä tietoisuutta ainutlaatuisesta geologisesta perinnöstä, joka yhdistää Kraatterijärvi Geoparkin alueen kuntia.

ALAJÄRVI

ALAJÄRVEN KUNTAKIVI-EHDOKKAAT 2026:

1. Granodioriitti  - "arvoituksellinen syväkivi" on tutumman graniitin lähisukulainen. Se on hitaasti maankuoressa kiteytynyt kova syväkivi, joka sisältää kvartsia, plagioklaasimaasälpää, kalimaasälpää ja kiilteitä. Se tuo Alajärven kallioperään keskisuomalaisen vivahteen, sillä geologisesti se kuuluu niin kutsuttuun Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Alajärven granodioriittiesiintymistä kuuluisin on kauniin pyöreä, halkaisijaltaan yli seitsenkilometrinen Paalijärven granodioriitti. Se sisältää myös yhden Kraatterijärvi Geoparkin suurista arvoituksista, eli niin kutsutun myhkygraniitin, jonka syntytapaa ei tunneta. 

2. Sueviitti -  "ruostepintainen törmäyskivi" on kärnäiitin ohella toinen tärkeimmistä Lappajärven kraatterin törmäyskivistä. Vain 78 miljoonaa vuotta vanha sueviitti koostuu murskaantuneista kivilaji- ja mineraalikappaleista, jotka ovat sekoittuneet törmäyssulasta nopeasti jähmettyneisiin lasikappaleisiin. Siitä on löydetty tärkeitä törmäystodisteita, kuten kvartsista syntynyt korkean paineen muoto coesiitti ja koko Fennoskandian ensimmäiset törmäystimantit. Sueviittia ei esiinny kalliopaljastumissa, mutta sitä löytyy runsaasti ruostepintaisina lohkareina Alajärven maaperästä, esimerkiksi Hietakankaan hiekkakuopilta. 

3. Kiilleliuske - "pihalaatta-aines merenpohjasta" on yksi Kraatterijärvi Geoparkin tärkeimmistä ja yleisimmistä kivilajeista. Kiilleliuske on 1900 miljoonaa vuotta sitten vuorijonopoimutuksessa puristunutta vanhaa merenpohjan savea. Nimensä mukaisesti se on pinnaltaan kauniin kiiltävää, ja liuskeisuutensa ansiosta se lohkeilee laattamaisesti. Kiilleliuskeen louhimisella on Alajärvellä pitkät, edelleen jatkuvat perinteet. Sitä käytetään runsaasti monissa erilaisissa kohteissa, kuten pihalaattoina ja viherrakentamisessa. 

EVIJÄRVI

EVIJÄRVEN KUNTAKIVI-EHDOKKAAT 2026:

1. Tonaliitti - "murskattuna tuttu syväkivi" on sukua graniiteille. Se sisältää lähinnä plagioklaasimaasälpää, kvartsia ja tummaa kiillettä, mutta vain vähän kalimaasälpää. Tonaliitti on kova syväkivilaji, joten se sopii hyvin maanrakennuskäyttöön esimerkiksi erilaisiksi murskeiksi, mihin tarkoitukseen sitä Evijärvellä louhitaankin. Evijärven kauniit vaaleanharmaat tonaliitit tuovat Kraatterijärvi Geoparkiin länsirannikon tuulahduksen, sillä geologisesti ne kuuluvat niin kutsuttuun Vaasan graniittialueeseen. Niiden ikä, 1883 ± 6 miljoonaa vuotta, tunnetaan huomattavasti paremmin kuin useimpien muiden Geoparkin kivilajien. 

2. Tyynylaava - "repeämä kivi" on yksi tulivuorten ja tuliperäisen toiminnan synnyttämistä kivistä Kraatterijärvi Geoparkissa. Vihreänmustaa kiehtovaa tyynylaavaa esiintyy Evijärvellä Ahossa ja Raisjoen alueella. Ne syntyivät noin 1900 miljoonaa vuotta sitten, kun merenpohja repesi ja muodostui niin kutsuttu rakopurkaus. Raosta kohosi sulaa kiviainesta eli laavaa, jonka pinta jähmettyi veden vaikutuksesta nopeasti. Syntyneen laavamöykyn sisään purkautui lisää kivisulaa, kunnes sen pinta pullistui ja lopulta repesi. Tällöin repeämäkohtaan muodostui toinen möykky. Nämä möykyt olivat yleensä suunnilleen tavallisen tyynyn kokoisia ja muotoisia, joten niitä kutsutaan tyynylaavoiksi. Vuorijonopoimutuksen myllerryksestä huolimatta tyynylaavoissa näkyy yhä kiven alkuperäiset rakennepiirteet 

3. Grafiitti-kiisuliuske  - "malmikoktail" Evijärven poikki koillisesta kohti lounasta laavakivien kyljessä mutkittelee leveydeltään muutamasta sadasta metristä kilometriin oleva lähes mustan, pinnaltaan usein ruosteisen kiven vyöhyke. Hienorakeisessa kivessä näkyy siellä täällä kauniin metallinhohtoista pirotetta. Kiveä tutkiessa sormetkin saattavat tahriintua. Tämä on grafiitti-kiisuliusketta. Sen sisältävät malmimineraalit kiinnostavat kiviharrastajia ja malminetsijöitä. Maailman sähköistyessä myös akkuihin tarvittava grafiitti houkuttelee. Liuskeen grafiitti, siis lyijykynien ”lyijy”, on muisto pari miljardia vuotta sitten meren hapettomaan pohjaan kerrostuneesta bakteereista ja alkeellisista levistä koostuneesta liejusta. 

VIMPELI

VIMPELIN KUNTAKIVI-EHDOKKAAT 2026:

1. Järvimalmi -  "tuttu verkkoon takertuja" on monille Lappajärven kalastajille tuttua tummaa, melko huokoista mutta särmikästä verkkoihin takertuvaa kiveä. Toiset tuntevat sen uimarannoilta hieman suurta ruosteista kolikkoa muistuttavina levyinä. Järvimalmia hyödynsi ”Vimpelin kalkkikiven” tapaan 1800-luvulla kirkkoherra Jacob ”Kalkki-Jaakko” Fellman, mutta toisin kuin kalkinpoltosta, järvi- ja suomalmin nostamisesta ja jalostamisesta harkkoraudaksi ei koskaan tullut erityisen kannattavaa toimintaa. Järvimalmi on niin sanottu kemiallinen sedimentti, eli se syntyy saostumalla rautapitoisesta vedestä veden ja pohjan rajapintaan. Sitä syntyy periaatteessa koko ajan lisää, mutta erittäin hitaasti. 

2. Graniittipegmatiitti  - "kestävä juonittelija" on Vimpelin alueella hyvin yleinen syväkivilaji. Se on kovempaa kuin ympäröivät kivet, joten se kestää paremmin vuosimiljoonien kulutusta. Siksi useat Vimpelin korkeimmista mäistä koostuvat graniittipegmatiitista. Graniittipegmatiitti on erittäin karkearakeinen kivilaji. Se koostuu maasälvistä, kvartsista, sekä tummasta ja vaaleasta kiilteestä. Näiden lisäksi Vimpelin graniittipegmatiiteissa on joskus harvinaisempiakin mineraaleja, joista musta turmaliini on yleisin. Graniittipegmatiitit ovat alueen peruskallion nuorimpia kiviä, ja esiintyvät usein kauniina lähes valkoisina tai vaaleanpunertavina muita kivilajeja leikkaavina juonina. 

3. Dolomiittimarmori - "Vimpelin kalkkikivi" on Länsi- ja Keski-Suomessa esiintyvää harvinaista kalkkikiveä, jota on Vimpelissä louhittu jo 1800-luvun puolivälin tienoilta saakka. Talonpoikainen kalkinpolttoperinne jatkui täällä 1950-luvulle saakka. Muistona tästä ovat Hallapuron seudun lukuisat rauhoitetut kalkkiuunit. Kalkkikiveä louhitaan etenkin maanparannusaineeksi, mutta sitä on käytetty myös mm. kalkkimaaleihin ja rappauksiin. Vimpelin kalkkikivi sisältää kalsiumin lisäksi runsaasti magnesiumia, joten se on koostumukseltaan enimmäkseen dolomiittia, ei varsinaista kalkkikiveä. Se on myös muuttunut vuorijonopoimutuksessa, joten kyseessä on marmori eikä kalkkikivi. Siksi oikeampia nimityksiä olisivat metamorfoitunut kalkkikivi tai dolomiittimarmori, mutta ”Vimpelin kalkkikivi” on käsitteenä vakiintunut. Kalkkikiven ansiosta Vimpelissä elää monia harvinaisia kalkinsuosijakasveja.