Loputonko kesäprojekti? – Talkoilla haitallisten vieraslajien kimppuun

Aloitin tänä kesänä poikkeuksellisen suuren, ja ehkä loputtoman kesäprojektin, nimittäin haitallisten vieraslajien torjumisen. Olen lappajärveläinen paluumuuttaja, ja seurannut viisi edellistä kesää kunnan puistoalueella leviävää jättipalsamia suruissani miettien, eikö tuolle kukaan saa mitään. Viime syksynä mittani tuli täyteen, kun jättipalsamin voimakas tuoksu leijui loppukesästä koko kevyenliikenteenväylän yllä. Totesin, että näin en halua asioiden olevan, vaan mieluummin haistelen veto-ojissa seisojaa rapavettä, kuin imelää jättipalsamia. Mieluummin teen itse jotain, kun seison tumput suorina tekemättä mitään.

Tupsulan puistoalueelle jättipalsami on levinnyt puutarhoista ja puutarhajätteen mukana, ja on saanut kaikessa rauhassa vallata elintilaa vuosikymmeniä. Puistoalue on merkittävä virkistys- ja luontokohde monelle kuntalaiselle, ja tärkeä kevyenliikenteenväylä koulukeskukselta Kärnäntielle, Pentinniemen ja Rovastilan asuinalueille. Entisellä joutomaalla/pellolla/kostealle pohjalle rakennetun väylän varrella kasvaa monia kasvi-, puu- ja sienilajeja, pajukoita, lepikoita, vadelmaa, horsmaa ja monia muita kotoperäisiä kasveja. Alueen koivikko on kasvanut kolmisenkymmentä vuotta, ja maaperä on alkanut muuttua metsäiseksi: ehkä ensi syksynä saamme sienien lisäksi kerätä alueelta myös puolukoita ja joidenkin vuosien päästä mustikoitakin. Mutta alueen ongelmana ei ole pelkästään jatkuvasti kasvualaa valtaava jättipalsami, vaan myös puutarhajätteen mukana luontoon päätyneet puutarhakasvit, jotka tekevät oman haasteensa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Aluetta hoitamalla ja kehittämällä, siitä saisi upean luontokohteen mm. eri lajien tunnistamiseksi a tarkkailemiseksi. Varsinkin kun Vilpunmäen vanha metsä jouduttiin kaatamaan Hannes-myrskyn tuhojen takia, puistoalueen metsittyminen ja luonnonmukaistaminen palvelisi erityisesti paikkakunnan lapsia ja nuoria; koulukeskus kun sijaitsee kiven heiton päässä puistoalueesta.

Tupsulan vieraslajitalkoissa oli tunnelmaa kesällä 2026. Kuva: Vieraslaji Lappajärvi -yhteisö

Keväällä 2026 kävin työni puolesta useammassa vieraslajien torjuntaan liittyvässä tilaisuudessa eri puolilla Järviseutua, ja idea jättipalsamitalkoista, usean talkoon tapahtumasarjasta Vieraslajifestareista syntyi tuolloin. Helmikuussa Alajärven Luoma-aholla järjestetyssä vieraslaji-infossa sain tiedon, että Lappajärven Aholassa järjestetään Aisaparin johdolla kesäkuun alussa jättipalsamitalkoot, ja se oli viimeinen sysäys tapahtumasarjan käynnistämiseksi. Luoma-ahon tilaisuudessa Vieraslajifestareiden yhteistyökumppaniksi ilmoittautui Aisapari ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri.

Alkusysäyksen jälkeen kävin Lappajärven kunnantoimistolla teknisen johtajan Juha-Matti Näykin ja ympäristösihteeri Tarmo Ojanperän juttusilla muutamia kertoja kevään aikana kertomassa ideastani järjestää talkoita eri puolille kuntaa. Kunta oli heti mukana tukemassa järjestämistä, ja oli valmis auttamaan omalta osaltaan lupiinin kukintojen hävittämisessä. Tiedustelimme yhdessä Näykin kanssa Elinvoimakeskukselta valtaväylien niittojen aikatauluja ja niittokoneenterän pituutta, pohtien miten niitto saataisiin ulottumaan myös vastapientareelle ja syvien ojien pohjille. Selvisi, että tiealueella talkoiden järjestäminen vaatii sen verran järeitä toimenpiteitä, että niiden järjestäminen jäi hamaan tulevaisuuteen.

Vieraslajifestarit 2026 -tapahtuman järjestämiseksi perustin sähköpostitilin vieraslajilappajarvi@gmail.com sekä Facebook ja Instagram -tilit vieraslajilappajarvi. Ensimmäisenä toimenpiteenä oli tiedottaa ihmisiä kanavista ja toiminnasta, sekä kannustaa ja rohkaista ihmisiä ilmoittamaan vieraslajiongelmasta ja osallistumaan tuleviin talkoisiin. Talkoiden ajankohta määräytyi lupiinin ja jättipalsamin kukinnan mukaan. Aholan jättipalsamitalkoot toimi yhtenä suuntaviivana. Päätin alkukesän talkoopäivät ja sain vielä yhteistyökumppaniksi Etsiävän nuorisotyön kesäduunileirin.

Jättipalsami on laajalle levinnyt haitallinen vieraslaji Suomessa. Kuva: Maija Perälä

Kirjoitin talkoista tiedotteen myös Järviseudun Sanomiin, ja kävin kunnassa kopioimassa Vieraslajifestareiden aikataulun, joita kiinnitin eri puolille kuntaa ulko- ja sisätiloihin. Laitoin jokaisesta yksittäisestä talkoopäivästä ilmoituksen myös Järviseudun sanomien tapahtumakalenteriin ja tietenkin someen.  

Kesän 2026 aikana talkoita ja infotilaisuuksia järjestettiin seuraavasti:

1.6. Nuorisotilat – Info vieraslajeista Etsivän nuorisotyön kesäduunileiriläisille, mukana Aisapari (nuoret + kaksi ohjaaja, Aisapari ja minä, 11 hlö)

1.6. Kanavapuisto – Lupiini, Etsivän nuorisotyön kesäduunileiriläiset (9 hlö)

3.6. Autionkuja – Jättipalsami (5 hlö)

5.6. Tupsula – Jättipalsami, mukana Kraatterijärvi geopark (15 hlö)

9.6. Ahola – Jättipalsami, suunnittelu ja toteutus Aisapari (12 hlö)

13.6. Kanavapuisto – Lupiini (4 hlö)

22.6. Kärnäntie – Lupiini, mukana Aisapari ja Kraatterijärvi geopark (5 hlö)

25.6. Kärnäntie – Lupiini (3 hlö)

2.7. Tupsula  – Koirapuiston kuivauskehikot (2 hlö)

1.8. Tupsula – Jättipalsami (9 hlö)

28.8. Koirapuisto – vieraslaji-info 5.-luokkalaisille (n. 20 hlö)

9.9. Kivitippu – Vieraslajifestarit 2026 -päätöstilaisuus (27 hlö)

Vieraslajifestarit 2026 -tapahtumasarjan puitteissa järjestettiin siis yhteensä 8 talkoot, 2 infoa, kahden kuivauskehikon kokoaminen sekä lukuisia yksittäisiä talkoita yhden tai useamman henkilön toimesta eri puolilla kuntaa, sekä festareiden päätöstilaisuuden. Lisäksi lähetin festareiden järjestelyn puitteissa lukuisia sähköposteja eri tahoille, tein somevideoita ja -päivityksiä talkoista ennen ja jälkeen. Kitkentätalkoisiin osallistui lähes 50 henkeä, joista moni useisiin talkoisiin.

Sain kesän aikana useita yhteydenottoja somessa, sähköpostitse ja puhelimitse liittyen vieraslajeihin. Kävin hyviä keskusteluita siitä mitä yhteydenottajat ovat itse tehneet asian eteen ja minkälaisia toimenpiteitä he toivoisivat kunnalta. Huoli oli kuitenkin yhteinen, ja olen suuresti kiitollinen kaikista yhteydenotoista, koska se on merkki siitä, että en ole ainoa, joka asiaa ajattelee, ja joka haluaa asian eteen tehdä jotain.

Vieraslajifestareiden päätöstilaisuudessa myönnettiin kunniakirjoja yhteisön aktiiveille Pirkko ja Heikki Alkulalle (takana) sekä urheille vieraslajien kitkijöille Dima ja Anton Peretochenkovalle (lapset edessä). Kuva: Maija Perälä

Vieraslajifestarit 2026 huipentui syyskuun 9. päivä järjestettyyn päätöstilaisuuteen Kivitipussa, johon osallistui huikeat 27 henkilöä. Tilaisuutta markkinoitiin Järviseudun Sanomien tapahtumakalenterissa ja tapahtumatiedotteena, Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Tilaisuudessa kävin diasarjan avulla läpi mitä kesän aikana teimme ja minkälaisia suunnitelmia vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi on ensi kesäksi. Tapahtumassa oli mukavan inspiroiva tunnelma, ja ideoita asioiden edistämiseksi nousi useita. Kuten esim. tiedotelehtisen jakaminen postin mukana Millespakan tiedotteen yhteydessä, Jamin opiskelijoiden rekrytoiminen mukaan talkoisiin elokuussa, lukiolaisten rekrytoiminen talkoisiin loppukeväästä ja/tai alkusyksystä, infotilaisuudet eri puolilla kuntaa ja Järviseudun alueen “vieraslajisymposium”. Yksi illan keskustelun teema oli valtaväylien niittävien urakoitsijoiden kouluttaminen terän puhdistamiseksi ja urakkasopimukseen kirjattu vaatimus terän puhdistamisesta niiton jälkeen. Kuulimme tilaisuudessa kokemuksia Crowdsorsa-sovelluksesta ja sen käytöstä Evijärvellä, ja mitä sen käyttöön ottaminen vaatii. Saimme arvokasta tietoa, ja Lappajärven kunta näyttää vihreää valoa sovelluksen käyttöönotosta ensi kesälle.

Festareiden päätöstilaisuudessa jaoin kunniakirjat ja stipendin kiitokseksi hyvästä talkootyöstä neljälle henkilölle. Pirkko ja Heikki Alkula ovat kitkeneet jättipalsamia ja niittäneet lupiinia Kanavapuistosta kesän aikana lukuisia kertoja. Pirkko on saanut jättipalsamiesiintymiä pienennettyä merkittävästi, joten ensi kesänä työtä on toivon mukaan huomattavasti vähemmän. 7- ja 11-vuotiaille Dima ja Anton Peretochenkovalle myönsin stipendin osallistumisesta ja erinomaisesta esimerkistä siitä, että pienikin on tärkeä, ja että jokainen voi tehdä osansa. Lapset olivat mukana 1.8. Tupsulan talkoissa, ja olivat erittäin kiinnostuneita vieraslajeista ja alueen kasvustosta ylipäänsä. Koen, että lasten ja nuorten kannustaminen aiheen pariin on tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Toivon kunniakirjan ja stipendin olevan pieni kannustin myös tulevaisuuteen, ja ennen kaikkea se on pieni kiitos siitä, että minulla on ympärilläni joukko ihmisiä, jotka jakavat saman kiinnostuksen, huolen ja kunnioituksen ympäristöä ja luontoa kohtaan. Jokainen talkoisiin osallistunut ansaitsee kunniakirjan ja stipendin, mutta kiitokseksi tärkeästä työstä nautimme yhdessä Lappajärven kunnan tarjoaman erinomaisen illallisen Kivitipussa Daniel's Grill Barissa.

Vaikka Vieraslajifestarit 2026 -päätöstilaisuus järjestettiin syyskuun alussa, jättipalsamin ja lupiinin kitkeminen on jatkunut Tupsulassa pitkälle lokakuulle. Lisää ideoita ensi kesän osalta on jo herännyt, ja Kraatterijärvi geoparkin ollessa yhtenä organisoijana, järjestämme ensi keväänä vieraslajiseminaarin. Seminaarissa jaetaan tietoa ja kokemuksia, kuullaan eri tahojen näkemyksiä haitallisten vieraslajien torjumisesta, verkostoidutaan ja ennen kaikkea jaetaan talkoisiin osallistumisen ilosanomaa. Minulla itselläni on sellainen visio, että Vieraslajifestareista tulee eräänlainen liike, haitallisten vieraslajien torjuntaan keskittyvä liike, joka levittää tietoa, järjestää talkoita, havainnoi ympäristöä ja ilmoittaa uusista torjuttavista alueista. Liike kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat viettää aikaa ulkona yhdessä, tehden pieniä mutta merkittäviä toimia ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden eteen. Vaikka kesäprojektini voi tuntua loputtomalta, Tupsulassa saatujen tulosten perusteella, uskon, että haitallisten vieraslajien holtiton leviäminen on mahdollista saada kuriin. Se vaatii hieman uskoa, pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä, kuntoa ja yhteistyötä.

Haluan vielä välittää suuret kiitokset kaikille talkoolaisille ja yhteistyökumppaneille, kaikille heille, jotka ovat olleet hengessä mukana. Tästä on hyvä jatkaa ensi kesänä. <3

Maija Perälä

Kirjoittaja on luonto- ja ympäristöaktiivi ja Vieraslajifestareiden alullepanija Lappajärveltä.