Kärnänsaaren salaisuudet

Kärnän saaressa ollaan kraatterijärven syntysijoilla. Kärnä on Lappajärven suurin saari (läpimitaltaan yli 6 km) ja sen yhdistää mantereeseen kapean salmen yli kulkeva silta. Lappajärvi syntyi n. 78 miljoonaa vuotta sitten n. 1,5 km halkaisijaltaan olleen kiviasteroidin törmätessä alueen kallioperään. Meteoriittikraatteriin syntyi myöhemmin järvi - Lappajärvi, ja Kärnän saarta pidetään iskun synnyttämänä keskuskohoumana.

Meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta syntyi useita törmäyskivilajeja: kärnäiittiä, sueviittia ja törmäysbreksiaa.

Kärnässä tehtyjen syväkairausten ansiosta tiedetään, että Kärnänsaaren pohjoispuolen kallioperää hallitsee kärnäiitti, mutta eteläosassa kärnäiitin sijasta maaperän alla tavataan sueviittia, joka sisältää vain hieman törmäyksessä sulanutta kiveä. Kärnäiittiä löytyy Kärnänsaaren alueen pohjoisosan kalliosta sekä irtokivinä. Myös Vartijasaaresta, Lokkisaaresta ja Lokkikarilta löytyy Kärnäiittiä.  

Kärnän laavu

Kärnän saaressa vieraillessa kannattaa ehdottomasti käydä tunnelmoimassa Kärnän laavulla. Sen lähellä on yksi alueen syväkairauspisteistä. Tämän Korkeasaarentien varteen tehdyn syväkairauksen perusteella noin 18 metrin paksuisten maapeitteiden alla on sueviittia ja pelkästään murskaantuneesta kivestä koostuvaa törmäysbreksiaa 160 metrin syvyyteen saakka. Sen jälkeenkin alueen tavallista peruskalliota, graniittipegmatiittia ja kiillegneissiä, halkovat paikoitellen breksiajuonet ainakin 275 metriin saakka. Kärnänsaaren pohjoisosan kova kärnäiitti on todennäköisesti suojannut hauraampaa sueviittia luoteesta alueen yli virranneen viimeisimmän mannerjäätikön kulutukselta.

Kärnän laavun alueella on laavun lisäksi uimaranta, pukukopit, tulipaikka, puucee, pöytäryhmä sekä kauniit maisemat Euroopan suurimmalle kraatterijärvelle.

Kärnän laavu: Korkeasaarentie 5, Lappajärvi

Haikaranneva

Etelä-Pohjanmaalla on Pohjois-Suomelle ominaisia aapasoita sekä Etelä- ja Länsi- Suomelle tyypillisiä keidassoita. Alueen soiden kehitys on alkanut heti viimeisen jääkauden jälkeen sitä mukaa, kun maakunnan alue on paljastunut Itämeren eri vaiheiden alta. Etelä-Pohjanmaalla soistumisen perusedellytykset, eli haihduntaa suurempi sadanta ja suhteellisen tasainen topografia yhdistettynä pääosin heikosti vettä läpäiseviin maaperäkerrostumiin, ovat täyttyneet hyvin. Merkittävä osa alueen soista on alun perin syntynyt vesistöjen umpeenkasvun tuloksena.

Haikarannevan Kärnän saaressa on erikoinen keidassuo. Sen kokonaispinta-ala on 115 ha. Tästä noin 80 % on kilpikeitaita ja 20 % metsäkeitaita. Yleisimmät suotyypit ovat keidasräme, rahkaräme ja isovarpuräme. Suon keskellä kasvaa jonkin verran harvahkoa, kitukasvuista männikköä. Reunamalla puusto on vähän tiheämpää. Suon pinta on tasainen, ja turpeen suurin paksuus on 3,5 metriä. Suota on ojitettu jonkin verran pohjois- ja itäreunoilta. Erikoisen Haikarannevasta tekee suon sijainti, joka on Etelä-Pohjanmaalla ainutlaatuinen: järvi ympäröi sitä kolmelta suunnalta.

Kärnän laavu: Korkeasaarentie 5, Lappajärvi

Haikaranneva: Tuohisalontie 188, Lappajärvi