Väinön Värinä - Suomen mittaushistorian suurin maanjäristys

Tiesitkö, että kraatterijärvi Lappajärven ympäristössä on tapahtunut Suomen mittaushistorian suurin maanjäristys? Alueen asukkaiden tavallista lauantai-illan viettoa 17.2.1979 kello 19.31 järisyttänyt tapahtuma sai vuonna 1992 muistokiven, joka on Alajärvellä Luoma-ahon nuorisoseurantalon pihassa. Nimen ”Väinön värinä” tapahtuma sai järistyksen tapahduttua Väinön nimipäivänä.

Vinkki! Ota kaveri mukaan, ajele Väinön Värinän muistokivelle (karttalinkki lopussa) ja fiilistele asiaa lukemalla alla oleva tarina hänelle paikan päällä.

Pääjäristyksen voimakkuus oli 3,8 Richerin asteikolla ja sen vaikutukset tuntuivat noin 100 kilometrin säteellä. Järistys, jota saatteli voimakas jyrinä, aiheutti pieniä vahinkoja rakennuksille. Vajaat kymmenen minuuttia myöhemmin seurasi toinen järistys, joka sekin oli Suomen oloissa melkoisen voimakas, magnitudiltaan 2,6. Tämänkin järistyksen ihmiset huomasivat noin 70 kilometrin säteellä.

Hieman taustaa tapahtumalle geologi Teemu Öhmanin sanoin: “ Suomi on geologisesti ja seismisesti erittäin vakaata aluetta, joten täällä tapahtuvat maanjäristykset ovat maailman mittakaavassa hyvin heikkoja. Silti järistyksiä tapahtuu täälläkin noin 15–30 kappaletta vuodessa. Näistä kuitenkin valtaosa voidaan havaita ainoastaan mittalaitteilla. Suomen maanjäristysten pääasiallisina syinä ovat Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkaantuminen toisistaan parin sentin vuosivauhdilla, sekä viimeisimmän jääkauden maankuoreen painaman lommon oikeneminen vajaan sentin vuodessa.”

Väinön värinän muistokiven sijainti Luoma-ahon nuorisoseurantalon pihalla Alajärvellä johtuu siitä, että alustavan analyysin perusteella oletettiin, että pääjäristyksen keskus oli Luoma-aholla noin 15 km:n syvyydessä ja jälkijäristys siitä kolmisen kilometriä kaakkoon. Vuonna 1986 mittauksia kuitenkin analysoitiin aiempaa tarkemmin. Tämän tutkimuksen perusteella järistysten keskukset sijoittuivat Vimpelin puolelle Pokelaan ja Katajalahdelle. Viimeisin tutkimus Väinön värinästä on vuodelta 2002. Sen perusteella järistykset tapahtuivat 10 km:n ja 9 km:n syvyyksillä Lakaniemen ja Pyhälahden välillä Vimpelissä. Paikannukseen liittyy väistämättä muutaman kilometrin epätarkkuus, joten käytännössä voidaan varmuudella sanoa ainoastaan, että Väinön värinä tapahtui Vimpelin ja Alajärven rajaseudulla.

Erityisen kiinnostavaa on, että Väinön värinä tapahtui kraatterin reunan sisäpuolella, niin sanotulla terassivyöhykkeellä. Tähän kiinnitettiin ensi kertaa huomiota vasta vuonna 2003 Andreas Abelsin väitöskirjassa. Törmäyskraattereiden sisäreunojen terassivyöhykkeet ovat alueita, joilla kallioperän asettuminen takaisin tasapainotilaan kestää pitkään. Lappajärven 76 miljoonan vuoden ikä puolestaan on Suomen 3000 miljoonan vuoden geologisessa historiassa hyvin lyhyt. Syntyessään Lappajärven kraatteri rouhaisi arviolta 5 km syvän kuopan, ja törmäyksen synnyttämän voimakkaan rakoilun voidaan arvioida ulottuneen vähintään noin 10 km:n syvyyteen. Niinpä törmäys synnytti merkittävän poikkeaman alueelliseen jännityskenttään. Vaikuttaa siis todennäköiseltä, että Väinön värinän pohjimmainen syy on kraatterin reunan kalliolohkojen liikahtelu niiden yhä edelleen pyrkiessä tasapainotilaan.

Tämä tulkinta saa tukea parantuneen mittausverkoston rekisteröimistä pienemmistä järistyksistä 2000-luvulla. Väinön värinän lisäksi Lappajärven kraatterin reunalle tai välittömästi sen ulkopuolelle sijoittuu seitsemän muutakin maanjäristystä, joista kaksi tapahtui kesällä 2017. Viidenkymmenen kilometrin säteellä kraatterista näiden yhdeksän kraatterin reunalla tapahtuneen maanjäristyksen lisäksi on rekisteröity vuodesta 1970 alkaen ainoastaan kaksi muuta maanjäristystä. Tämä ei ole sattumaa: 78 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut kivisen asteroidin törmäys vaikuttaa Kraatterijärven ja sen lähiympäristön kallioperään edelleen. On myös täysin mahdollista, että Väinön värinän kaltainen järistys tapahtuu alueella vielä uudelleen.

Lähde: Kraatterijärven Georeitti, kohde 14

Väinön värinän muistokiven sijainti: Google Maps linkki

Sari Kujala